Työnantaja saa käsitellä työnhakijan terveydentilaa, kuten sairautta tai vammaisuutta, koskevia tietoja vain, jos tiedot on saatu vapaaehtoisesti hakijalta itseltään. Suostumuksellisuuden lisäksi tietojen käsittelyä sitoo tarpeellisuusvaatimus: työntekijän on itse nimenomaisesti haluttava, että hänen työkykyisyyttään selvitetään terveydentilatietojen perusteella.
Työpaikkailmoituksessa on hyvä korostaa valintakriteereitä ja millaista työntekijää etsitään – eli osatyökykyistä tai vaikeasti työllistyvää nuorta. Työpaikkailmoituksessa ei voi kuitenkaan edellyttää, että työnhakijan tulisi esittää tarkka selvitys terveydentilastaan hakemuskirjeessä tai sen liitteenä esimerkiksi lääkärintodistuksen muodossa. Hakijalta voidaan siis lähinnä edellyttää sitä, että hän hakemuskirjeissään perustelee, miksi hakee kyseistä työpaikkaa ja kokee soveltuvansa haettavaan tehtävään.
Myös haastattelutilanteessa työnhakijan soveltuvuutta tehtävään tulee pyrkiä selvittämään muilla kuin terveydentilaa suoraan koskevilla kysymyksillä. Työnhakijalta voi esimerkiksi yleisesti kysyä hänen edellytyksistään hoitaa tehtävää. Työnantaja voi siis kertoa työn vaatimuksista, ja sitten tiedustella työnhakijan omaa arviota siitä, kokeeko tämä täyttävänsä nämä vaatimukset. Sen perusteella, mitä työnhakija on itse terveydentilastaan tai muista työkyvyn haasteistaan esiin tuonut, voi myös tiedustella erityisten työjärjestelyjen tarvetta. Työnantaja voi siis selvittää, millaista tukea ja ohjausta työnhakija kokee tarvitsevansa työstä suoriutuakseen.
Vaikean työllistyvyyden kriteerin täyttymisen arvioinnissa merkitystä on esimerkiksi työhistorialla ja koulutustaustalla, joihin liittyviä kysymyksiä työnantaja saa vapaasti kysyä.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 – Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely