Työssäkäynti edistää yhdenvertaisuutta

28.04.2021

Invalidiliitto on viime vuosina edistänyt sopivaa työtä kaikille -ajattelutapaa, sillä mielestämme termi osatyökykyinen kalskahti pahasti leimaavalta. Vammaiset ihmiset niputetaan usein osatyökykyisiin ihmisiin, mutta vammainen ihminen ei suinkaan aina ole osatyökykyinen. Osatyökyky-blogisarjassa onkin oiva tilaisuus haastaa terminologiaa. 

Osatyökykyinen vai täsmätyökykyinen? - miksei sopivaa työtä sopivassa määrin?

Väitämme, että vaikka ihmisellä olisi jokin haaste – sairaus, vamma tai muu este – hänellä on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. Puhukaamme mieluummin sopivasta työstä sopivassa määrin kuin osatyökykyisyydestä.

Termi osatyökykyinen on viime aikoina saanut haastajan - täsmätyökykyinen. Täsmätyökyvyllä pyritään ilmaisemaan sitä, että henkilö on täysin työkykyinen tiettyyn työtehtävään, kun olosuhteet on muokattu hänelle soveltuviksi. Edelleen terminologian ongelmana on se, että pyrimme luokittelemaan ihmistä hänen kykyjensä mukaan, kun huomio voisi olla työssä.

Sopivan työn löytyminen voi vaatia työtehtävän räätälöintiä, johon on kehitetty erilaisia keinoja. Työterveyslaitokselta löytyy mainioita, yksinkertaisia vinkkejä tähän. On myös kehitetty menetelmiä työn etsimiseen ja räätälöintiin, kuten Vammaisten lasten ja nuorten säätiön kehittämä RATKO-malli. THL:n Iisisti töihin -hanke on työstänyt oppaan, jota voivat hyödyntää niin suuret työnantajat kuin järjestötkin.

Vammaiset muuta väestöä heikommassa asemassa

Vammaiset ihmiset ovat lähtökohtaisesti muuta väestöä heikommassa asemassa työelämään osallistumisen suhteen. Usein kyse on yleisistä ennakkoasenteista, mutta myös palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmässämme on syrjään työntäviä elementtejä. Vammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle "joutuminen" työntää ulos työllistymistä edistävistä palveluista ja toisaalta ei enää kannusta osallistumaan työelämään jäljellä olevaa työkykyä hyödyntäen. Hyvin nuorillekin vammaisille henkilöille myönnetään työkyvyttömyyseläkkeitä.

Taloustutkimuksen Invalidiliitolle tekemästä tutkimuksesta käy selvästi ilmi, että työnantajat eivät tunne vammaisten työllistymiseen liittyviä tukimuotoja. Tällainen on esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytuki, jolla voidaan parantaa työpaikan esteettömyyttä tai saada toisen henkilön antamaa tukea työpaikalla. Työolosuhteiden järjestelytuki on myös järjestöjen käytettävissä.

Työolosuhteiden järjestelytuki on oiva tuki työnantajalle vaikkapa tilanteissa, joissa vammaisen työntekijän työtehtävästä suoriutuminen edellyttää kohtuullista mukautusta. Tällainen voi olla vaikka sähköinen ovenavausmekanismi, jotta työntekijä pääsee itsenäisesti työpaikalle tai valaistuksen muuttaminen tai ilmalämpöpumppu, jotta lämpötila pysyy optimaalisena. Kohtuulliset mukautukset ovat aina tapauskohtaisia ja yksilöllisiä.

Kehittämishankkeilla eteenpäin?

Osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä edistetään tällä hetkellä yhteiskunnassamme monien kehittämistoimenpiteiden avulla, joista Paikka auki -hanke on yksi esimerkki. Hallituksen laaja Työkykyohjelma pitää sisällään lukuisia erilaisia palvelujen kehittämistoimenpiteitä. Tämän lisäksi lainsäädäntöuudistuksia on vireillä mm. pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja palkkatukiuudistuksen muodossa. Kehitteillä on myös uusi valtion omistama yhtiö, joka työllistäisi liiketoimintaansa osatyökykyisiä ja edistäisi heidän työstä työhön -siirtymiään.

Invalidiliitossa kehitämme digitaalista keikkatyöalustaa yhteistyössä Neuroliiton ja Lihastautiliiton kanssa. Tarkoituksena on tarjota vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille mahdollisuuksia työelämäkokemuksiin ja lisätuloihin keikkatyön muodossa, vaikka sen työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Myös järjestöt voivat hyödyntää Sopivaa työtä kaikille -keikkatyöalustaa hankkiakseen tilapäisapua ja samalla tarjota työtä vammaiselle henkilölle. 

Anne Mäki
Asiantuntija, koulutus ja työelämä
Invalidiliitto ry