Osallisuuden vahvistuminen pitkäaikaistyöttömien arjessa

Paikka auki -avustusohjelmassa pyritään vahvistamaan vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden osallisuutta. Laura Nikka kertoo esimerkkinä Kimmoke-toiminnasta, jossa pitkäaikaistyöttömien osallisuus voi vahvistua - kun sama työntekijä kulkee rinnalla omaehtoisessa, säännöllisessä toiminnassa, joka järjestää arkea ja luo siihen ennakoitavuutta.

Pitkäaikaistyöttömät ja yhteiskunnan marginaaleissa elävät ihmiset ovat hyvin moninainen ryhmä, ja kenenkään polku ei ole samanlainen. Selviytymiseen vaikuttavat myös rakenteet ja yhteiskunnalliset valtasuhteet, joiden keskellä ihminen elää. Tätä kuvaa mielestäni hyvin yhteiskunnallisen tilan käsite. Se on ihmisen kokemuksellinen tila, jossa hän kokee voivansa toimia, merkityksellisenä itsenään. (ks. 1) Tilassa rakentuu myös osallisuus.

Toimiessani sosiaalityöntekijänä pitkäaikaistyöttömille suunnatussa Parempaa työ- ja toimintakykyä -hankkeessa havaitsin asiakkaissa muutoksia, kun he osallistuivat ryhmämuotoiseen Kimmoke-toimintaan. Kimmoke-ranneke on Turun kaupungin vähävaraisille suuntaama tuote, jolla tiettyjä Kelan etuuksia saavat henkilöt pääsevät mukaan kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja erilaisiin tapahtumiin. Ryhmään osallistujilla saattoi olla erilaisia diagnooseja, työmarkkinatilanteita tai elämän kriisiytymisen hetkiä, mutta heissä tapahtui jotain. Jotain mitä en osannut eritellä ja jota halusin tutkia. Kyse oli osallisuudesta. Osallisuus voi rakentua ja voimistua monesta eri palasesta (2), joita tutkittuani kykenen asiakastyössäkin enemmän tiedostamaan.

Ihmiselämän voi nähdä kuin palapelinä, jossa monet eri hetket, sattumukset ja asiantilat vaikuttavat toisiinsa. Näin muodostuu myös osallisuus, pienenä tai isompana liikkeenä, joka vaikuttaa yhdellä tai monella elämän alueella. Elämätarinoissa asiakkaiden elämän tapahtumat punoutuvat yhteen kerroksittain historiallisesti, mutta myös nykyhetkessä yhdistyneinä toisiinsa. Osallisuutta muotoutui elämän kohdissa, joissa myös pitkäaikaistyöttömyydessä selviytyminen vahvistui. Osallistava toiminta vahvisti lisäksi selviytymiseen liittyviä elämän käänteiden vaikutuksia. (3)

Osallisuuden palaset Kimmoke-toiminnassa

Asiakkailla saattoi olla haasteita liittyä yhteiskunnan merkityssuhteisiin, mitkä ulottuvat myös erilaisiin fyysisiin tiloihin. Rinnallakulkijuus oli keskeistä osallisuuden rakentumisessa, joka toteutui, kun sama hankkeen työntekijä oli läsnä sekä yksilötapaamisissa että Kimmoke-tapahtumissa. Tämä tuki asiakkaan kiinnittymistä palveluun. Myös tapahtumiin saattaminen kotiovelta käsin edisti erityisesti erilaisista mielenterveyshäiriöistä kärsiviä asiakkaita osallistumaan. Eräs henkilö kykeni tapahtuman jälkeen käymään yksin kaupassa monen vuoden jälkeen.

Kimmoke-tapahtumissa käyty asiakastietojärjestelmistä riippumaton vapaa keskustelu ja vuorovaikutus mahdollisti asiakkaiden keskusteluaiheiden laajentumisen ja työntekijän roolien venymisen. Tämä edisti luottamuksen rakentumista asiakas-työntekijä -suhteessa; olimme asiakkaiden kanssa ikään kuin yhdessä toimijoita ja tapahtumien yleisöä. Keskustelu muuntui myös teemoihin, jotka ovat monelle tärkeitä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Kimmoke-toiminta hälvensikin asiakkaiden leimautumista ja palvelujen ongelmalähtöisyyttä. Lisäksi se tehosti asiakasprosessia: kopin ottamista ennen asiakkaiden elämäntilanteiden kärjistymistä ja tehokkaampaa asiakasseurantaa, kun heitä tavattiin myös ryhmänä.

Omaehtoisuus osoittautui osallisuuden rakentumisessa keskeiseksi. Pakko ei ollut osallistua, ja tapahtumissa sai olla puhumatta ja edetä vuorovaikutuksessa omaan tahtiin. Tämä loi helppoutta osallistua ja mahdollisuuden etsiä omaa paikkaansa tapahtumien kautta. Erityisen tärkeää tämä oli erilaisista jännitysoireista kärsivillä asiakkailla, mitkä olivat asiakasryhmällä yleisiä. Kutsun tätä pieneksi osallisuuden liikkeeksi, joka mahdollistui asteittain Kimmoke-toiminnassa.

Osallisuuden ajallisuus

Kimmoke-toiminta oli säännöllistä. Sen ylläpitävä aktiivisuus edisti vireyttä ja toivoa työttömyysaikoina. Mikäli asiakas epäili joutuvansa keskeyttämään toimintakykynsä vuoksi työllistämistoimenpiteen, jo tieto Kimmoke-toiminnan jatkumisesta hälvensi ahdistusta. Toiminta muodostui työttömälle myös vapaa-ajan ja arjen erottajaksi, joka mielletään yleensä kuuluvaksi vain työelämässä olevalle. Tutkitusti työttömyyden pitkittyessä ihmisen stressitaso nousee. Kimmoke-toiminta rentoutti ja nosti episodimaisesti asiakkaita passivoitumisen tilasta. Pienellä osallisuuden liikkeellä se esti myös passivoitumisen syvenemistä.

Kimmoke toimi asiakkaille resurssina, joka osallisti ja voimisti heitä myös jatkopalvelua ajatellen, jota tulisi tarjota asiakkaille yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti. Osallisuuden palaset ja ajallisuus rakensivat osallisuuden tilaa keskeisesti: tapahtumien odotus, itse tapahtuma ja sen jälkeinen olotila saattoivat kestää asiakkailla moniakin viikkoja. Lisäksi Kimmoke-toiminta järjesti arkea ja loi siihen ennakoitavuutta. Eräs asiakas aktivoitui kokoamaan eri osallisuustoimintonsa yhdeksi suunnitelmaksi post-it lappuina ruokapöydälleen.

Osallisuus osaksi palveluja

Pitkäaikaistyöttömyydessä selviytymiseen tarvitaan tasokasta moniammatillista arviointia, erilaisten mahdollisuuksien tarjoamista laajemmin, palvelun oikea-aikaisuutta ja tavoitettavuutta, jossa toteutuvat lisäksi omaehtoisuus ja rinnallakulkijuus. Näitä työmuotoja tulisi suunnata myös ennaltaehkäisevästi vähemmän aikaa työttömänä olleille. Tutkimukseni mukaan pitkäaikaistyöttömyydessä selviytyminen ei riipu pelkästään toimintakyvyn tasosta, mikä antaa toivoa kyseisen kohderyhmän tukemiseen myös sosiaalityön näkökulmasta. Osallisuustyöllä ja aikuissosiaalityön kehittämisellä on tässä tärkeät roolinsa.


(1) Isola, Turunen, Hänninen, Karjalainen & Hiilamo (2015) Syrjäytynyt ihminen ja kunta. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

(2) Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen internet-sivut. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sokra

(3) Nikka, L. (2019) Vastatarinoita kilpailuyhteiskunnalle. Osallisuusteoreettinen ja narratiivinen tutkimus Party-hankkeen asiakkaiden osallisuuden ja selviytymisen kokemuksista. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.


Laura Nikka
Ma. yliopisto-opettaja/HOPS-ohjaaja, sosiaalityö

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalitieteiden laitos
Turun Yliopisto