Onko sukupuolella väliä?

29.07.2020

Tasa-arvokatsaus Paikka auki -ohjelmaan

Keväällä julkaistu Nuorisobarometri 2019 herätteli meitä pohtimaan sukupuolen merkitystä Paikka auki -ohjelmassa. Nuorisobarometrissa on eroteltu selkeästi sukupuolen mukaan vastauksia ja sen esittelytilaisuudessa keväällä tehtiin tärkeitä johtopäätöksiä niiden pohjalta. Kiitos herättelystä Nuorisobarometri, työnne innosti meitäkin laittamaan sukupuolisensitiiviset linssit päähän ja tarkastelemaan Paikka auki -työntekijöiden kyselyitä tasa-arvon näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on tasa-arvon edistämisen yksi strategia ja tarkoittaa sitä, sukupuolinäkökulma sisällytetään kaikkeen toimintaan. Tämä edellyttää toimenpiteiden vaikutusten arviointia naisten ja miesten kannalta. Halusimme analysoida Paikka auki -työntekijöiden tilannetta sukupuolen näkökulmasta hieman tarkemmin.

Tilastot kertovat naisvaltaisuudesta

Aloitimme tasa-arvokatsauksen tilastoista. Heti koordinaatiohankkeen alkuvaiheessa saimme STEAsta tärkeän neuvon tutkimuspainotteiseen hankkeeseemme - sukupuolta kysyttäessä on tärkeää mahdollistaa vaihtoehdoiksi myös "Muu" ja "En halua tai osaa sanoa".

Yllätyksenä ei varmaankaan tule, että Paikka auki -työntekijäkunta on hyvin naisvaltaista. 66 % kyselyihin vastanneista työntekijöistä on naisia, 30 % miehiä ja 4 % valitsee vastauksen muu/en halua tai osaa sanoa. STEAn vuosiraporteista 2016-2018 kootun tiedon mukaan STEAn rahoittamissa toiminnoissa työskentelevistä 76 % on naisia ja 24 % miehiä. Tästä voimme tehdä ensimmäisen johtopäätöksen; Paikka auki -ohjelman työntekijöissä on hieman enemmän miehiä kuin STEAn rahoittamassa toiminnassa yleensä. Järjestämiimme tilaisuuksiin, joista suurin osa on tarkoitettu kohderyhmälle eli Paikka auki -työntekijöille ja työnantajajärjestön mentoreille ja yhteyshenkilöille, osallistujista valtaosa, arviolta 85 %, on naisia.

Työntekijäkyselyn vastaukset sukupuolittain

Mitä tulee Paikka auki -työntekijöiden kokemuksiin ja vastauksiin, niin ensimmäinen huomio liittyy koulutustasoon: naisilla on enemmän (+ 10-12%) korkeakouluasteen tutkintoja (sekä alemman että ylemmän) ja miehillä vastaavasti hieman enemmän (+ 5%) keskiasteen tutkintoja. Henkilöt, jotka eivät valitse naisen tai miehen sukupuolta, näyttävät olevan myös hieman koulutetumpia kuin vastaajat keskimäärin. Vain peruskoulun suorittaneiden henkilöiden osalta eroja ei sukupuolten välillä ole.

Seuraava ero liittyy aiempaan kokemukseen sote-järjestöistä. Naiset ovat useammin (+ 13%) toimineet vapaaehtoisena sote-järjestöissä ja vastaavasti he myös tiesivät useammin, että järjestöihin voi työllistyä myös palkkatöihin.

Tehtävänimikkeissä eroja löytyy enemmän. Naisia on palkattu paljon viestinnän tehtäviin. Tämä näyttää olevan selkeimmin sukupuolittunut asia, jonka työntekijöille tehdystä kyselystä voi tulkita. Epäselväksi tosin jää, palkataanko nimenomaan naisia viestintätehtäviin vai räätälöidäänkö palkattujen naisten työtehtävät useammin osaamisen perusteella viestintään?

Mielikuvat työtehtävien sisällöistä vaihtelevat miesten ja naisten välillä jonkin verran. Työsuhteen alkupuolella miesten antamat arvosanat (asteikkona 1-10) ja keskiarvo ovat korkeampia (8.3 p) kuin kaikkien vastanneiden (7.7 p). Työsuhteen jälkipuoliskolla erot sukupuolten välillä tasaantuvat. Mielikuvat työntekijään kohdistuvista odotuksista vaihtelevat siten, että työsuhteen alkupuolella miesten pistekeskiarvo on hieman korkeampi (7.3 p) kuin kaikkien vastanneiden keskiarvo (7,0 p). Miehet antavat hieman paremmat pisteet myös perehdytyksestä (miesten ka = 7.9; kaikkien ka = 7.2.). Kysymykseen siitä, mitä vastaaja aikoo tehdä Paikka auki -työsuhteen jälkeen, miesten vastaukset ovat hieman optimistisempia kuin naisten.

Kyselyssä oli myös useita teemoja, joissa eroja sukupuolten välillä ei havaittu. Näitä olivat mm. elämäntilanne juuri ennen Paikka auki -työsuhdetta, oma asema työyhteisön jäsenenä, tyytyväisyys työhön ja seuraavan työn hakeminen. Yleisesti kyselyn vastauksista ilmenee, että naiset kertovat omasta tilanteestaan ja työhön liittyvistä odotuksista, työtehtävien muutoksista työsuhteen aikana useammin pidemmin ja monipuolisemmin kuin miehet.

Voimme todeta, että eroja löytyy, mutta minkään vastauksen kohdalla ne eivät ole kovin vahvasti sukupuolittuneita.

Sukupuolen valtavirtaistamisen painoarvo eri rahoittajien hankkeissa

Halusimme tehdä tämän pienen, mutta tärkeän analyysin, vaikka STEAn hankkeissa sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa ei vaadita kerättäväksi juuri muutoin kuin vuosiraportissa työntekijöiden osalta ja väliraportissa ja tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä kohderyhmän osallistumistietojen osalta.

Toisin on esimerkiksi Euroopan rakennerahastohankkeissa, joiden tavoitteeksi mainitaan tasa-arvon edistäminen ja sukupuolesta johtuvan syrjinnän poistaminen. Tasa-arvoa rakennerahastohankkeissa edistetään sekä valtavirtaistamistoimilla että kohdennetuilla erityistoimilla.

Mitä mieltä olet, tulisiko sukupuolen valtavirtaistaminen sisällyttää EU-hankkeiden tavoin myös STEAn hankkeisiin?

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma suositukset

Marinin hallitus on julkaissut tasa-arvo-ohjelman vuosille 2020-2023. Hallituksen tavoitteena on parantaa kunnianhimoisesti tasa-arvoa yhteiskunnassa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Olemme jo lähellä kärkeä, mutta paljon on vielä tehtävää.

Tasa-arvo-ohjelman mukaan sukupuolinäkökulman sisällyttäminen hankkeisiin ja ohjelmiin on havaittu haasteelliseksi. Päätös tasa-arvon edistämisestä hankkeessa, ohjelmassa tai uudistuksessa tulisi tehdä riittävän ajoissa ja kommunikoida selkeästi esim. strategisissa linjauksissa ja toimeenpano-ohjelmassa sekä sisällyttää seurantaan.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten hallituksen tasa-arvo-ohjelma tulee näkymään STEAn alaisuudessa olevassa toiminnassa.



Marjo Riitta Tervonen
Ohjelmapäällikkö
Paikka auki -koordinaatiohanke, Nuorten Ystävät ry