Hyvää työtä Paikka auki -ohjelmassa

Mitä on Hyvä Työ?
Mistä sen tunnistaa ja miten siihen pääsee käsiksi?

Avaan tässä näitä kiehtovia kysymyksiä ja haastan samalla kaikkia Paikka auki -ohjelmassa toimivia työntekijöitä etsimään niihin hyviä vastauksia. Hyvillä vastauksilla tarkoitan itse kullekin sopivia vastauksia, koska "oikeita" vastauksia näihin kysymyksiin ei voi löytää. Erilaisia työpaikkoja ja työtehtäviä on loputtomasti. Työtilanteet ja -tilaisuudet muuttuvat jatkuvasti ja kahta samanlaista työntekijää on vaikea löytää. Eikä kaikkia työtehtäviä ole vielä edes keksittykään

Itse olen pitkään tutkinut 'hyvää työtä' yliopistoissa. Olen löytänyt - ja myös kadottanut sen - jo monta kertaa. Kokemuksesta tiedän, että hyvää työtä halutaan tehdä työpaikoissa, joissa luotetaan työntekijöiden osaamiseen ja haluun kehittää omaa työtään.

Voin myös nojata lukuisiin organisaatiotutkimuksiin, kun sanon, että lähtökohtaisesti ihmiset haluavat tehdä hyvää työtä, aina kun se on mahdollista. Teemme mieluummin hyvää kuin huonoa työtä, koska hyvän työn tekeminen yksinkertaisesti tuntuu hyvältä ja se tekee meille hyvää. Se pitää meidät terveinä ja toimintakykyisinä. Hyvän työn tekeminen ruokkii myös paremmin tekemistä, joka itsessään on palkitsevaa.

"Olen tykännyt todella paljon. Saan vahvistusta siitä, että suuntaan oikealle alalle. [...] Innostun helposti ja nautin työn tekemisestä. [...] Nautin siitä, että minun työhöni luotetaan ja että minulle annetaan sopivissa määrin vastuuta." (Paikka auki -työntekijä, 12/2018)


Miten hyvään työhön pääsee käsiksi?

Hyvän työn tunnistaminen ja tavoitteleminen helpottuu, kun etsimme vastauksia työnteon neljään käytännölliseen peruskysymykseen: miten saan tehtyä/suoritettua tämän työn? Mitä yritän saada aikaan? Miksi nämä keinot ja tavoitteet ovat hyviä? Kuka minä olen, kun työskentelen juuri näin, näiden tavoitteiden hyväksi ja näistä syistä?

Kun haemme vastauksia näihin työnteon peruskysymyksiin pääsemme käsiksi hyvän työn olemukseen ja kokemukseen. Ymmärrämme paremmin mistä hyvä työ rakentuu, miltä oma työ tuntuu, missä ehkä mättää ja mitä sille voisi tehdä?


Työnkuva ja keinot

Miten kysymyksestä on hyvä aloittaa. Työ ei tule tehdyksi, ellemme löydä siihen toimivaa ratkaisua. Kun tiedän mitä minun kuuluu työssäni tehdä ja miten se tehdään, voin myös kokeilla, miten sen voisi tehdä ehkä vähän paremminkin. Voin tarkistaa, onko minulla käytössäni työn tekemiseen tarpeelliset ja riittävät ohjeet. Jos ei ole, voin kysyä ja pyytää työnantajaltani lisäperehdytystä tai opastusta. Voin myös tarkistaa onko minulla käytössäni tarpeelliset työvälineet ja osaanko käyttää niitä. Jos ei ole, voin ehdottaa työnantajalleni, että hankitaan tarkoituksenmukaiset välineet ja asianmukaista koulutusta niiden käyttöön.

"Minulle kerrottiin selkeästi jo haastatteluvaiheessa työnkuvasta, kun pääsin töihin, sain seurata aluksi vähän sivummalta, että miten tämä toimii. Minulle on myös kerrottu mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Hyvin perehdytettiin, pidin siitä, että sai aluksi edetä omaan tahtiin ja tutustua toimintaan." (Paikka auki -työntekijä, 12/2018)


Työn tavoitteet

Kun tiedän mitä työlläni on tarkoitus saada aikaan, voin tarkistaa oman tekemiseni tavoitteet: ovatko tavoitteet kohdallaan ja teenkö oikeita asioita? Jos ei ole, voin kysyä ja keskustella niistä esimieheni ja työkavereiden kanssa. Voin myös perustellusti kyseenalaistaa sellaisen tekemisen, joka ei tunnu järkevältä. Kun tekeminen palvelee tavoitteiden saavuttamista, saan aikaan sen mitä minulta työssäni odotetaan. Työn tekeminen tuntuu hyvältä ja työ palkitsee tekijäänsä. Tekee mieli tehdä lisää ja ehkä jopa vähän paremmin. Jos päivittäinen tekeminen ei palvele tavoitteiden saavuttamista, voin pyytää apua työni rajaamiseen ja työpanokseni kohdistamiseen oikeisiin asioihin.

"Työtehtäväni ovat mielekkäitä ja alan pikkuhiljaa päästä selville siitä, mitä minulta odotetaan. Joidenkin tehtävien osalta se on vielä epäselvää. Tunnen kuitenkin, että minua arvostetaan kuin olisin missä tahansa muussakin työsuhteessa täällä." (Paikka auki -työntekijä, 12/2018)


Työn motiivit

Välillä on hyvä myös kysyä mikä on työni perimmäinen tarkoitus? Miksi teen työtäni juuri näiden tavoitteiden suuntaisesti ja näiden keinojen avulla? Mikä on se 'hyvä', jonka vuoksi olen valmis näkemään vaivaa, vaikka työ ei aina tuntuisi niin helpolta tai mukavalta? Kun löydän vastauksia näihin kysymyksiin, ymmärrän paremmin työni merkityksen ja päämäärän. Voin kehittää omia tekemisen taitojani, itsetuntemustani ja sen vaatimaa rehellisyyttä. Voin tehdä työtäni hyvillä mielin ja kokea myös oman panokseni merkityksellisyyden.

"Olen saanut kipinän, vahvistusta ja varmuutta siitä, että haluan opiskella sosiaalialan tutkinnon (yhteisöpedagogi AMK) ja tehdä kulttuuri- ja sukupuolisensitiivistä kohtaamistyötä myös tulevaisuudessa. Oma painoalueeni on ehdottomasti ennaltaehkäisevä työ, mutta myös kannattelevan ja korjaavan työn tekemiseen haluan tutustua syvemmin. Kohtaamiset ja ryhmän ohjaamiset ovat menneet hyvin, koska olen saanut niihin neuvoja ja niistä palautetta, sekä aikaa suunnitella ja valmistella niitä." (Paikka auki -työntekijä, 12/2018)


Työn tekijä

Hyvän työn tekeminen ei ole pelkkää tekniikkaa tai taktiikkaa, eikä se ole yksityinen makuasia. Se on aina suhteessa siihen työyhteisöön, jossa tietyt tehtävät on totuttu tekemään tietyillä tavoilla. Hyvän työn tekeminen ja sen mielekkääksi kokeminen edellyttävät myös sopivaa ammatillista identiteettiä - käsitystä itsestäni juuri tämän työn tekijänä. Sen takia hyvän työn neljäs peruskysymys on nimenomaan kuka - kuka minä omassa työssäni olen ja millaisella asenteella työtäni teen?

Ihanteellinen tilanne on se, kun tiedän mitä minulta odotetaan, osaan taitavasti toteuttaa työni tavoitteita ja osaan perustella myös toimintani tarkoituksen. Jos en vielä osaa, näitä voi harjoitella, oppia ja tunnistaa seuraamalla kokeneempien tekijöiden esimerkkiä. Työn perimmäinen hyvyys elää ja uudistuu työyhteisön arkisissa kohtaamisissa.


Millaiseksi ammattilaiseksi haluan tulla?

Ammatillista identiteettiä ei noin vaan löydetä tai valita, eikä kuka-kysymys ole niin yksilökeskeinen kuin monesti kuvitellaan. Ammatti-identiteetti luodaan vähitellen, työtä tekemällä, osallistumalla, kokeilemalla ja keskustelemalla. Se vaatii itsensä likoon laittamista ja rohkeutta.

Itselleen sopivan ammatillisen identiteetin rakentaminen on usein elämän mittainen projekti. Se etenee vähitellen ja kahta kautta. Kun ensin saan tietyn työpaikan, pyrin saavuttamaan myös tämän työyhteisön jäsenyyden. Tämä tapahtuu liittymällä sen perinteeseen, arvoihin, uskomuksiin ja toimintatapoihin. Tämän rinnalla haluan yleensä myös erottua muista - rakentaa omaa erityistä suhdettani sekä työhön että työyhteisöön.

Marssijärjestys tässä on kuitenkin se, että ensin pitää liittyä ja kiinnittyä. Vasta sen jälkeen voin luoda omaa. Sosiaalinen projekti on erityisen ajankohtainen, kun asemani yhteisössä on vasta muotoutumassa tai muuten uhattuna. Persoonallinen ote työhön tulee mahdolliseksi vasta sitten, kun olen lunastanut paikkani ammattilaisten joukossa.

Nuori ja kokematon - tai pitempään poissa työelämästä ollut työntekijä - kiinnittyy ensin työelämään ja sen pelisääntöihin. Työelämään sitoudutaan työpaikan ja siellä tehtävän työn kautta. Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että opin ymmärtämään työpaikkani kulttuuria ja että pystyn vakuuttamaan muut omasta pätevyydestäni tässä porukassa. Vasta tämän jälkeen voin nostaa päätäni ja erottautua edukseni persoonallisella työn tekemisen tavallani.

"Alussa työ tuntui todella raskaalta, kun en saanut tarvittavaa informaatiota oikein mistään, mutta sitä suurempi on ollut onnistumisen kokemus, kun on omalla älyllä ja sitkeydellä kyennyt ratkaisemaan eteen nousseet ongelmat. Mitään suuria yksittäisiä tapauksia, joita haluaisi tuoda esiin, ei ole kohdalle osunut, mutta yleisfiilis on aika voitokas." (Paikka auki -työntekijä, 12/2018)

Sopivan ammatillisen identiteetin rakentaminen on yksi Paikka auki -ohjelman tärkeimmistä asioista. Se vaatii aikaa, asennetta, rohkeutta ja riittävää kärsivällisyyttä niin työntekijän kuin myös työnantajan puolelta. Vaikka lopputuloksesta ei etukäteen voi koskaan olla varma, määrätietoinen pyrkimys hyvän työn tekemiseen vie varmasti eteenpäin. 


Paikka auki -ohjelman tutkija ja tämän blogitekstin kirjoittaja Hans Mäntylä.
Paikka auki -ohjelman tutkija ja tämän blogitekstin kirjoittaja Hans Mäntylä.

Hans Mäntylä

Tutkija, Paikka auki -avustusohjelman koordinaatiohanke