Ennätyksiä rikki Paikka auki -ohjelmassa

Ennätysmäärä hakemuksia

Paikka auki -avustusohjelma on ollut suosittu koko olemassaolonsa ajan, mutta vuodelle 2020 järjestöt hakivat siihen mukaan ennätysvilkkaasti. Avustusta haettiin lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuodelle 2019. Paikka auki -ohjelman koordinaatiohankkeella on ollut merkittävä rooli avustusohjelman tunnettuuden lisäämisessä. Avustusohjelmaan haki mukaan nyt peräti 92 ensikertalaista, eli järjestöjä, jotka eivät olleet aiemmin hakeneet Paikka auki -avustusta. Nuorten ja osatyökykyisten palkkaaminen kiinnostaa laajasti järjestöjä, mikä on hieno asia.

Ennätyssuuri avustusmäärä

Paikka auki -ohjelmaan on ohjelmakauden 2018 - 2021 aikana varattu vuositasolla alustavasti noin seitsemän miljoonaa euroa. Aiempina vuosina yleensä reilusti yli puolet ohjelmaan avustusta hakeneista järjestöistä on saanut myönteisen avustuspäätöksen. Poikkeuksellisen suuren hakijamäärän vuoksi päädyttiin avustusvalmisteluprosessissa tekemään ensi vuodelle sellainen rajaus, että uusissa avustuksissa avustusta ehdotetaan korkeintaan yhdelle työntekijälle järjestöä kohti. Näin avustusta riittää mahdollisimman monelle eri järjestölle.

Koska vuoden 2020 avustuksiin varattu summa kasvoi edellisvuodesta, voitiin avustusehdotuksessa kasvattaa myös Paikka auki -ohjelmaan myönnettävää summaa. Ohjelmaan ehdotetaan ensi vuodelle avustusta 8,3 miljoonaa euroa 235 avustuskohteeseen. Uusia avustuksia näistä on 204 kappaletta. Ensi vuonna työpaikan järjestöstä saa yli 200 uutta työntekijää. Uusia oppisopimuskoulutuspaikkoja työpaikoista on noin joka kymmenes.

Hakemukset maantieteellisen tarkastelun valossa

Paikka auki -ohjelman ensi vuoden avustuksissa painotetaan etenkin osatyökykyisten henkilöiden ja kouluttamattomien nuorten työllistymistä. Avustushakemuksen läpimenon kannalta on myös ollut olennaista, että työntekijän mentorointi on suunniteltu ja kuvattu hakemuksessa huolellisesti. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi avustusharkinnassa on tarkasteltu myös avustusten alueellista jakaumaa ja maakuntien työllisyystilannetta.

Avustusohjelmaan haettiin eniten uusia avustuksia Uudeltamaalta josta peräti noin kolmasosa hakemuksista saapui. Nuorisotyöttömyys Uudellamaalla on suhteessa kokonaistyöttömyyteen maan matalinta, kun taas pitkäaikaistyöttömien suhteellisessa osuudessa työttömistä Uusimaa on kärjessä. Työttömyystilastoja varmemmin hakijamäärää selittänee kuitenkin järjestöjen maantieteellinen sijainti: suuri osa järjestöistä sijaitsee Uudellamaalla. Seuraavaksi ahkerimmin avustusohjemaan haettiin Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta.

Lukumääräisesti vähiten avustusohjelmaan saatiin hakemuksia Pohjanmaan (8 kpl) ja Kainuun (9 kpl) ELY-alueilta. Pohjanmaalla työllisyystilanne on melko hyvä, kun taas Kainuussa työttömyysprosentti on maan keskiarvoa korkeampi.

Uusien Paikka auki -avustusten korkeimmat läpimenoprosentit maakunnallisesti olivat Lapissa (68%), Kainuussa (67 %) ja Pohjois-Savossa (57 %). Pohjois-Savossa sekä pitkäaikaistyöttömien että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osuus kaikista työttömistä on suuri, kun taas Lapissa ja Kainuussa puolestaan yli 50-vuotiaiden työttömien osuus on maan keskiarvoa korkeampi. Kainuussa myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden suhteellinen osuus työikäisestä väestöstä yltää maan kärkinelikkoon.

Suoria korrelaatioita työttömyystilastojen ja ohjelmaan saapuneiden hakemusten välille ei voida vetää, sillä avustusten hakemiseen vaikuttaa moni seikka. Järjestöt sijaitsevat usein kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Tämä koskee etenkin järjestöjä, joissa on palkattua henkilökuntaa. STEA-avustuksia ei ylipäätään haeta tasaisesti eri maakuntiin tai väestömäärään suhteutettuna. Hakemusperusteiseen järjestelmään liittyy luonnollisesti aina tietty ennakoimattomuus: avustuksia ei välttämättä haeta sieltä, missä tarve saattaisi olla suurin. Tiedottamisella voidaan edelleen lisätä ohjelman tunnettuutta niillä katvealueilla, joissa työttömyysluvut ovat karuimpia ja joista saapuu vain vähän hakemuksia. Iso määrä hakemuksia ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita suurta läpimenoprosenttia: hakemuksen laatu ratkaisee.

ELY-keskusten tuoreimpien työllisyyskatsausten mukaan alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten osuus kaikista työttömistä on suurin Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osuus työttömistä on suurin Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pitkäaikaistyöttömiä puolestaan on suhteellisesti eniten Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Toukokuussa selviää, saadaanko näiltä alueilta uusia hakemuksia sitten seuraavalla hakukierroksella.


Sini Seemer

erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)